Suomen mudikanta

(Artikkeli on julkaistu Unkarinpaimenkoirat-lehdessä nro 4/2004, kirjoittanut Terhi Multamäki)

Mistä kaikki alkoi?

Mudien historia Suomessa alkoi vuonna 1976, jolloin ensimmäinen mudi, narttu Szávalaki Aida "Aida" (SF230018/76), tuli lentäen Suomeen 11 kuukauden ikäisenä (taulukko 1). Aida oli syntynyt 16.7.1975 ja sen kasvattaja oli Szávai Lászlóné. Aidan tuotti Suomeen cockerspanieleita kennelnimellä Catamount kasvattanut Anneli Karlstedt (nyk. Sukkela). Mudin saapuminen Suomeen oli oikeastaan sattuman kauppaa. Annelin aviomies oli nähnyt mudin kuvan koirakirjassa ja ihastunut koiraan. Suomessa oli tuolloin karanteenipakko, joten Aida joutui olemaan neljä kuukautta karanteenikennelissä. Anneli ei ollut nähnyt koiraa ja yllätys olikin suuri, sillä Aida ei ollut täysin musta, vaan sen tassut olivat ruskeat. Aidasta tuli kuitenkin Suomen, Norjan ja Pohjoismaiden muotovalio sekä Voittaja-77,-79 ja -83. Annelin kertoman mukaan Aida oli avoin ja ystävällinen sekä talon koiralauman johtaja. Myös useissa näyttelyarvosteluissa on kehuttu Aidan luonnetta. Lisäksi arvosteluissa on poikkeuksetta kehuttu Aidan tyyppiä, mittasuhteita, päätä ja ilmettä, liikkeitä sekä turkkia. Lähes ainoa kritiikki on kohdistunut Aidan lantioon (hieman luisu, köyristää selkää). Näyttelyssä suoritetun mittauksen mukaan Aida oli 44 cm korkea. Aida kuoli vuonna 1988 13-vuotiaana.

Vuonna 1977 Anneli tuotti Suomeen 3-vuotiaan mustan uroksen, Szávalaki Buksan "Buksa" (SF8046L/77), tarkoituksenaan aloittaa kasvatustyö (taulukko 2). Buksa oli syntynyt 31.7.1974 ja samalta kasvattajalta kuin Aida. Annelin mukaan Buksa oli kokenut elämässään kovia ennen Suomeen tuloaan, Anneli oli Buksalle jo ainakin neljäs omistaja. Buksa niitti näyttelymenestystä Suomen muotovalion arvoon asti. Lähes kaikissa Buksan näyttelyarvosteluissa mainitaan sen luonne araksi, onpa ollut niinkin, ettei se ole antanut tuomarin koskea ollenkaan. Luonteen takia se on saanut ainakin kaksi kertaa EVA:n ja kerran 0:n. Pääsääntöisesti näyttelyarvosteluissa kehuttiin Buksan tyyppiä, runkoa, raajoja sekä karvaa. Kritiikkiä se on saanut voimakkaasta kallostaan ja hieman vaaleista silmistään. Unkarilainen tuomari, Sara Nagý, on myös kirjoituttanut näyttelyarvosteluun, että Buksalta puuttui molemmat P2:t alhaalta. Näyttelyssä suoritetun mittauksen mukaan Buksa oli 48 cm korkea. Buksa kuoli vuonna 1984 10-vuotiaana.

Aida ja Buksa olivat sukua toisilleen. Buksan isä Elõvölgyi Komisz METMU536 ja emä Szávalaki Csillag Rezgõ METMU31 olivat myös Aidan emän, Szávalaki Adan METMU74, vanhemmat. Aidan isä oli B-rekisteröity Koki METMU47/B, jonka vanhemmat olivat tuntemattomia. Sekä Aidalla että Buksalla oli typistämättömät hännät. Ensimmäinen pentue syntyi Catamount-kenneliin 5.2.1978. Pentuja oli kolme; Ispan, musta uros, jolla oli ruskeat jalat sekä ruskea uros Istvan ja ruskea narttu Irisz. Tuolloin ruskea ei ollut vielä hyväksytty väri mudilla. Annelille syntyi muissakin pentueissa ruskeita, mutta hän jätti kertomansa mukaan osan niistä rekisteröimättä. Aida ja Buksa saivat yhdessä viisi pentuetta, joissa oli rekisteröityjä pentuja yhteensä 15.

Kennel Catamount rekisteröi yhteensä kahdeksan mudipentuetta, viimeinen pentue syntyi 15.7.1984. Rekisteröityjä pentuja oli yhteensä 23. Koska jo kennelin kantakoirat olivat läheistä sukua toisilleen, olivat syntyneiden pentueiden sukusiitosasteet korkeat, paitsi yhdessä pentueessa, jossa isänä oli Ruotsiin tuotu B-rekisteröity Kikerdi S44983/81. Catamount-kennelin kasvateista valionarvoja ja Voittaja-titteleitä saavuttivat seuraavat koirat: Ispan (black & tan) FIN MVA, Okker Alice (black & tan) S MVA, Orkan Csillag FIN MVA sekä Tömzsi (black & tan) KANS & POHJ & DK MVA PMV-83-84-85 V-89 MV-89 KBHV-89, joka oli Suomen ensimmäinen kansainvälinen muotovalio. Kennel Catamount esitti ensimmäistä kertaa jalostus- ja kasvattajaluokan Porvoon näyttelyssä 12.9.1982.

Black & tan-värinen Catamount Ispan (SF49696/78), om. Jorma Hyvönen, oli ensimmäinen Suomessa syntynyt Suomen muotovalion arvon saavuttanut mudi. Näyttelyarvosteluissa kehuttiin Ispanin tyyppiä, mittasuhteita, päätä, liikkeitä ja turkkia. Myös luonnetta kehuttiin, tosin yhden kerran Ispankin sai 0:n yritettyään purra tuomaria. Kritiikkiä Ispan sai luisusta lantiosta ja selän köyristämisestä liikkeessä.

Vuonna 1979 syntynyt Aidan ja Buksan jälkeläinen, black & tan-värinen narttu Catamount Okker Alice (SF186411/79), vietiin Ruotsiin. Tällä koiralla ja Unkarista tuodulla mustalla B-rekisteröidyllä uroksella Kikerdillä (S44983/81) alkoi Ruotsissa mudien kasvatus Wulcanos-kennelissä vuonna 1982.

Suomalaiset mudikasvattajat

Mudin kasvattajia on Suomessa ollut yhteensä 11 vuoden 2004 loppuun mennessä. Kasvattajat löytyvät taulukosta 3.

Kennel Catamount lopetti mudien kasvatuksen vuonna 1984. Vuosina 1985 ja 1986 mudipentueita ei syntynyt ollenkaan Suomessa. Vuonna 1987 Riitta Hohtela aloitti mudien kasvatuksen kennelnimellä Szófogadás. Ensimmäinen pentue, jossa oli yksi musta urospentu, Egyes, syntyi 9.5.1987. Pentueen vanhemmat olivat musta Catamount Virgone Bojtar "Zoli" (SF206867/83) ja Ruotsista tuotu musta narttu Wulcanos Cirja-Cirella "Siru" (SF01803U/84). Koirilla oli yhteinen isä, Kikerdi (S44983/81), ja niiden emät olivat sisarukset. Vasta karanteenipakon poistuttua 1989 Suomen mudikanta sai kaivattua uutta verta. Lähes puolet Suomessa syntyneistä pentueista on Szófogadás-kennelistä lähtöisin. Riitta Hohtela on kasvattanut 22 pentuetta, joissa on yhteensä 83 rekisteröityä pentua. Hänen kasvateistaan 39 on saavuttanut Suomen muotovalion arvon ja 12 Kansainvälisen muotovalion arvon. Yksi kasvateista on Suomen käyttövalio ja yksi Suomen tottelevaisuusvalio.

Vuosien varrella on eri kasvattajilla ollut yksi tai kaksi pentuetta. Uudemmista kasvattajista eniten pentueita, 4, on ollut Tuija Kokkosen Mustantassun-kennelissä.

Vuonna 2004 pentueita on tullut neljästä kennelistä: Kilvan, Mustantassun, Mustapippurin ja Saunatytön.

Tuontikoirat

Vuosina 1976-2003 Suomeen on tuotettu 25 mudia, joista 17 narttuja ja 8 uroksia.

Vuonna 1984 tuli seuraava mudi Suomeen ensimmäisten mudien, Aidan ja Buksan, jälkeen. Riitta Hohtela, kennel Szófogadás, toi Ruotsista mustan narttupennun, POHJ MVA Wulcanos Cirja-Cirella "Siru" (SF01803U/84, 15.10.1983-1996), jolla hän aloitti mudien kasvatuksen vuonna 1987. Siru kilpaili tottelevaisuuskokeissa avoimessa luokassa. Sirulla oli kolme pentuetta, joissa oli yhteensä yhdeksän pentua. Sirun pennuista kolmea on käytetty jalostukseen.

Vuonna 1989 karanteenipakon poistuttua Riitta Hohtela toi Unkarista kaksi aikuista mustaa mudia, uroksen KANS & FIN & DK & Bk.H MVA MV-91 EUV-91 V-90-91-93 Nyirségfia Pityke "Pityke" (SF20357/89, 18.4.1984-1997) ja nartun FIN MVA Nyirségfia Ica Szófogadás "Tytzi" (SF35899/89, 10.7.1983-8.6.1993). Pityke on ollut isänä kuudelle pentueelle, joissa oli yhteensä 17 pentua. Tytzillä oli kolme pentuetta, joissa oli yhteensä 20 pentua. Pitykettä ja Tytziä oli käytetty Unkarissakin jalostukseen. Pityken jälkeläisistä kahta on käytetty Suomessa jalostukseen. Kaksi Pityken pentua on viety Unkariin, missä niitä on käytetty jalostukseen. Yksi sen pennuista on viety Ruotsiin, missä sitä on käytetty jalostukseen. Tytzin pennuista seitsemää on käytetty jalostukseen Suomessa. Yksi pentu on viety Ruotsiin, missä sitä on käytetty jalostukseen.

Vuonna 1990 Riitta Hohtela tuotti Unkarista mustan narttupennun KANS & FIN MVA BPGy-92-93 EUV-93 V-94 WienSg-96 MV-POHJV-98 Nyirségfia Csinos Szófogadás "Csinos"(SF41037/90, s. 30.12.1989), jolla on ollut viisi pentuetta, yhteensä 20 pentua. Csinos on ollut menestyksekkäin näyttelymudi Suomessa, mm. vuonna 1994 se oli erikoisnäyttelyn BIS-koira. Csinoksen pennuista kolmea on käytetty Suomessa jalostukseen. Yhdellä sen jälkeläisistä on pentue ruotsalaisen nartun kanssa. Yksi Csinoksen pennuista on viety Unkariin, missä sitä on käytetty jalostukseen.

Vuonna 1992 Riitta Hohtela tuotti Unkarista aikuisen mustan uroksen, Puszta-Emléke Huncut (MetMu 122/88, s. 1.2.1988), jota ei ole rekisteröity Suomeen, vaikka koira jäikin tänne pysyvästi. Uros oli isänä neljälle pentueelle, joissa oli yhteensä 27 pentua. Tällä mudilla on ollut eniten jälkeläisiä Suomessa, lisäksi koiraa oli käytetty jo Unkarissakin jalostukseen. Huncutin jälkeläisistä viittä on käytetty Suomessa jalostukseen ja yhdellä on pentue ruotsalaisen nartun kanssa. Vuonna 1992 tuli Unkarista myös musta narttu FIN MVA Nyirségfia Igric "Pusta" (SF20028/92C, s. 14.2.1992) Christina Heleniukselle Hilwas-kennelliin. Pustalla oli kaksi pentuetta, joista rekisteröitiin yhteensä kuusi pentua. Toinen pentue rekisteröitiin Szófogadás-kennelin nimiin. Pustan ensimmäisessä pentueessa syntyivät Suomen ensimmäiset kaksi fakó-väristä ja yksi tuhkanharmaa pentu. Yhtä Pustan jälkeläisistä on käytetty jalostukseen.

Vuonna 1994 Riitta Hohtela toi Unkarista mustan nartun, FIN MVA Kövágö-Berci Böbe Szófogadás "Böbe" (SF16890/94, s. 10.4.1993), jolla on ollut yhteensä neljä pentua kahdessa eri pentueessa. Böben jälkeläisistä on jalostukseen käytetty yhtä koiraa Suomessa ja yhtä Ruotsissa.

Vuonna 1995 Susanna Kraatz, kennel Madraz-Bunda, tuotti Ruotsista aikuisen mustan nartun, V-96 Wulcanos Happy-Honey "Honey" (FIN15664/95A, 15.10.1990-2000), jolla oli kaksi pentuetta, yhteensä 11 pentua. Honeyn jälkeläisistä on jalostukseen käytetty yhtä koiraa. Samana vuonna Tanja Salomies ja Jarmo Kannela toivat Ruotsista mustan narttupennun, Ringhells Ungerska Teszla "Rita" (FIN17501/95, s. 20.12.1994), jota ei ole käytetty jalostukseen. Riitta Hohtela toi Unkarista mustan urospennun, FIN MVA Nyirségfia Pentele Szófogadás "Pentele" (MetMu 1359/B/95, s. 31.7.1995), jota ei ole rekisteröity Suomeen, vaikka se jäi pysyvästi maahan. Penteleellä on kolme pentuetta, joissa on yhteensä neljä pentua. Penteleen jälkeläisistä on jalostukseen käytetty yhtä koiraa.

Vuonna 1997 Riitta Hohtela toi Tanskasta aikuisen mustan nartun, FIN MVA Anjuska (FIN32358/97, s. 13.8.1993), jolla on ollut yksi neljän pennun pentue. Jälkeläisistä yhtä on käytetty jalostukseen.

Vuonna 1998 Suomeen tuotiin viisi mudia. Jussi ja Merja Kirjasniemi asuivat Unkarissa ja toivat palatessaan mukanaan mustat nartut Csodabogár Zsófi "Musti" (ER15120/98U, s. 17.6.1995) ja Csodabogár Cipra "Piki" (FIN12725/98, s. 26.6.1997), joita ei ole käytetty jalostukseen. Sanna Laine, kennel Takkutukan, lennätti Unkarista mustat sisarukset, narttupennun Baromállási Dana "Saski" (ER40264/98U A, s. 21.10.1997) ja urospennun Baromállási Dodó "Toivo" (ER39882/98AU A, s. 21.10.1997). Saskia ei ole käytetty jalostukseen, mutta Toivolla on ollut yksi pentue, jossa oli kahdeksan pentua. Toivon jälkeläisistä yhtä on käytetty tähän mennessä jalostukseen. Tuija Kokkonen, kennel Mustantassun, haki Unkarista fakó-värisen narttupennun FIN MVA Baromállási Cecil "Sesi" (ER27941/98A, s. 7.9.1997). Sesi kilpailee agilityssa midi 3-luokassa. Sillä on ollut neljä pentuetta, joissa on yhteensä 13 pentua. Sesin jälkeläisistä yhtä on käytetty tähän mennessä jalostukseen.

Vuonna 2001 tuotiin Ruotsista aikuinen musta narttu Jakalmo’s Leha (FIN12294/01, s. 15.3.1999), jota ei ole käytetty jalostukseen.

Vuonna 2002 Suomeen tuotiin kaksi mudia. Sanna Laine, kennel Takkutukan, toi Hollannista mustan narttupennun Mascha-Tinka van Breughels Dreven "Tinka" (NHSB2394768, s. 5.4.2002), jota ei toistaiseksi ole rekisteröity Suomeen. Ulla Koljonen, kennel Ulriikan, toi Unkarista ruskean urospennun Pasztor-Virtus Igazlato "Mocca" (FIN23462/03, s. 12.9.2002).

Vuonna 2003 Suomeen tuotiin neljä mudia. Sanna Laine, kennel Takkutukan, toi Ranskasta mustat sisarukset, urospennun Uros du Clos Saint-Joseph "Konsta" (FIN29637/04B, s. 7.2.2003) ja narttupennun Uncia du Clos Saint Joseph "Buda" (LOF000038, s. 7.2.2003). Riitta Hohtela, kennel Szófogadás, toi Unkarista mustan urospennun Szalkahalmi Ábel (METMU2589/03, s. 24.5.2003). Näitä nuoria tuontikoiria ei ole vielä ehditty käyttää jalostukseen. Soile Laitinen, kennel Kilvan, toi vuonna 2003 Unkarista aikuisen, tuhkanharmaan nartun Szürkevillám Hamu Pipõke "Pipõ" (ER18758/04A, s. 16.5.1999). Pipõlla on ollut yksi pentue, jossa oli kuusi pentua. Pipõlla on ollut myös jo Unkarissa pentuja.

Yhteenveto rekisteröinneistä

Mudeja on rekisteröity Suomessa vuoden 2003 loppuun mennessä yhteensä 181. Näistä tuontikoiria on ollut 18; 4 urosta ja 14 narttua. Jalostuskäytössä on lisäksi ollut kaksi urosta, joita ei ole rekisteröity Suomeen. Suomessa syntyneitä, rekisteröityjä pentueita on ollut vuoden 2003 loppuun mennessä 42, joissa on yhteensä 163 pentua; 88 urosta ja 75 narttua. Mudien pentuekoko on ollut keskimäärin 4 pentua. Pentueiden koot ovat vaihdelleet 1-9 pennun välillä. Pentueiden sukusiitosaste on vaihdellut nollan ja lähes 30 %:n välillä. Nykyään jalostukseen pyritään yleensä käyttämään mahdollisimman erisukuisia koiria, jotta rotu pysyisi elinvoimaisena. Suurimmassa osassa pentueista, yhdeksällä sukupolvella laskettuna, on sukusiitosaste alle 6,25 %, joka on serkusparituksen sukusiitosaste. Vuoden 2004 loppuun mennessä Suomessa on käytetty jalostukseen yhteensä 45:ttä mudia, joista uroksia on 23 ja narttuja 22. Pentueita on syntynyt 46. Kaksi eri jalostusyhdistelmää on uusittu kertaalleen. Suomessa on mustien pentujen lisäksi syntynyt black & tan-värisiä, ruskeita, fakója, tuhkanharmaa, albiino, sudenvärisiä ja maszkos fakó pentuja.

Eniten mudeja on rekisteröity vuonna 1995, jolloin rekisteröitiin 20 yksilöä; 4 pentuetta ja kaksi tuontikoiraa. Toinen huippuvuosi oli 2001, jolloin rekisteröitiin 19 mudia; 3 pentuetta ja 1 tuontikoira. Ainoastaan vuosina 1980, 1985 ja 1986 ei mudeja ole rekisteröity lainkaan. Viiden viimeisen vuoden rekisteröintien mukaan laskettuna elossa oleva mudikanta on 42 yksilöä. Tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa, koska mudit ovat elinvoimaisia ja pitkäikäisiä koiria. Laskujeni mukaan tämän hetken todellinen elossa olevien mudien määrä on n. 100 yksilöä.

Vuoden 2004 rekisteröintitietojen perusteella mudeja on rekisteröity taas suurempi määrä, 17 kpl, parin hiljaisemman vuoden jälkeen. Kaksi uutta kasvattajaa on aloittanut mudien kasvatuksen. Pentueita on rekisteröity neljä, joissa on yhteensä 15 pentua ja tuontikoiriakin on rekisteröity kaksi.

Mudien terveys

Mudien lonkkia, polvia, kyynärpäitä ja silmiä on virallisesti tutkittu Suomessa vuodesta 1993 lähtien. 1.1.2003 lähtien lonkkatutkimus on ollut pakollinen jalostukseen käytettäville koirille, muut viralliset terveystutkimukset ovat vapaaehtoisia. Tutkitut koirat ovat olleet pääsääntöisesti terveitä. Lonkkanivelen kehityshäiriön varalta lonkkakuvattuja mudeja on 1.11.2004 mennessä 53, joista terveitä 83 % (A-B). Polvilumpion sijoiltaanmenon (patella luksaatio) varalta polvitutkittuja mudeja on 32, joista terveitä 87,5 %. Kyynärnivelen kehityshäiriön varalta kyynärkuvattuja mudeja on 19, joista terveitä 100 %. Perinnöllisten silmäsairauksien varalta tutkittuja mudeja on 32, joista terveitä 100 %. Rodulle tyypillisenä pidettäviä, perinnöllisiä sairauksia ei ole toistaiseksi ilmennyt. Jalostustoimikunnan tietoon on yksittäisinä tapauksina tullut mm. sydämen vajaatoiminta, kilpirauhasen vajaatoiminta, keliakia, atopia, hormonihäiriö ja karvatupen kehityshäiriö.

Sukutaulu: Suomen ensimmäinen mudi

Sukutaulu: Suomen toinen mudi

Taulukko 3.

Suomalaiset mudikasvattajat vuosina 1978-2004.